Artikkeli
1950: Haka-Hakkapeliitta ja auton aikakausi
Kumipyöristä tuli kiinteä osa liikennettä. Kuorma-autot ohittivat junan tavarakuljetuksissa, ja henkilöauto oli yhä useamman saatavilla. Vuosina 1945-1960 autojen määrä Suomessa kymmenkertaistui.
Tavarakuljetukset
Teollisuuden kuljetukset siirtyivät toisen maailmansodan jälkeen entistä enemmän kumipyörille. Erikoistalvirenkaita tarvittiin kattava valikoima.
Talviliikenteen vaatimukset kasvoivat. Suomen teistä aurattiin jo yli puolet. Uudenlainen tienpito merkitsi sileää ja liukasta pintaa. Myös kuorma- ja linja-autojen akselipainot kasvoivat.
Haka-Hakkapeliitta
Haka-Hakkapeliitta oli 1950-60-lukujen myydyin talvirengas. Vuonna 1956 lanseerattu ja kaksi vuotta myöhemmin täyteen kokovalikoimaan kasvanut Haka-Hakkapeliittojen sarja oli vastaus muuttuneisiin talviajon olosuhteisiin ja entistä jämerämmille autoille.
Vuonna 1956 markkinoille tuotiin uutuustuote Haka-Hakkapeliitta. Renkaan kantava kulutuspinta oli kasvanut kaksinkertaiseksi antamaan pitoa kovettuneelle lumelle ja jäälle. Uusi rengas otettiin innolla vastaan: seuraavana syksynä lyötiin aikaisemmat myyntiennätykset. Hakkapeliitan runkomateriaali siirtyi uuteen aikaan, ja renkaiden valmistus kasvoi ohi jalkinetuotannon. Vuodessa valmistui 130 000 auton ulkorengasta.
Runkomateriaali
Autonrenkaan rungon ytimenä on kudos eli koordi. Se koostuu lujista loimilangoista ja harvaan kudotuista kudelangoista, jotka pitävät koordin koossa. Suomen Gummitehdas hankki koordin ulkomailta, kunnes vuonna 1948 päätettiin omien kutomakoneiden ostosta.
Tuontikaupan sääntely purkautui vähitellen. Vuonna 1956 autonrenkaiden tuonti vapautui, mikä merkitsi Gummitehtaalle uutta kilpailutilannetta. Nimi muuttui 1959 Suomen Kumitehdas Osakeyhtiöksi, ja vuosikymmenen lopulla yhtiö ponnisti jälleen vientimarkkinoille, erityisesti Ruotsiin. Hakkapeliitta-rengas oli viennin kärkituote.
Vientisuuntana Ruotsi
Suomen Gummitehtaan viennin uusi aalto suuntautui Pohjoismaihin. Tienavaaja oli myyntiyhtiö Finska Gummi Ab, joka perustettiin Pohjois-Ruotsiin, Sundsvalliin vuonna 1959. Myynti oli heti ensimmäisenä vuonna 8 500 rengasta. Myös Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf hankki autoonsa Haka-Hakkapeliitat.
Rengaskauppaa
Kun talvirenkaiden valmistus Suomessa käynnistyi, ei autonrengaskauppaa itsenäisenä liiketoimintana vielä ollut. Merkittävin myyntikanava olivat rautakaupat. Kun autojen määrä kasvoi, jälleenmyyjiksi tulivat suurimpien kaupunkien autoliikkeet ja pienemmillä paikkakunnilla kumikorjaamot. Kukin myyjäliike teki rengasyhtiön kanssa oman sopimuksen. Suurimmat kauppiaat etenivät A-myyjiksi.
Kotimaassa rakennettiin renkaiden jälleenmyyjien verkostoa. Rengasmyyjillä oli keskeinen tehtävä talvirengastietouden levittäjinä. Myyjien koulutuksesta vastasi legendaarinen myyntipäällikkö, jo ensimmäisten Hakkapeliittojen lanseeraukseen osallistunut Erik Sundquist.
Talvirengas joka pyörään
Autoilijoita puhutti edelleen talvirenkaiden asennus. Tarvittiinko talvirengasta todella kaikkiin pyöriin vai riittäisikö sellainen vain vetäviin pyöriin? Suomen Kumitehdas kampanjoi turvallisen talviajon puolesta ja muistutti, miten auton ohjautuvuuden takia pitävä talvirengas todella tarvittiin kaikkiin pyöriin.
Myynnin mestari Sundquist
Rengasosaston myyntipäällikkö Erik ”Sumppa” Sundquist tunnettiin talvirenkaiden keulakuvana. Hän oli mukana jo Kelirenkaan astuessa markkinoille, ja ehti nelikymmenvuotisen uransa aikana edistää lukuisten Hakkapeliitta-sukupolvien myyntiä.
Lisää kuvia
