Artikkeli
1960: Hakkapeliitat nastoilla
Tieliikenne siirtyi moottoriteiden ja asfaltin aikaan. Renkaista tuli Suomen Kumitehtaan kärkituote. Talviliikenteen turvallisuus puhutti: nastarenkaiden tarpeellisuudesta ja kattonopeuksista käytiin kiihkeää keskustelua. Talvirengaskauppaa edisti Suomessa uusi moottoriajoneuvoasetus, joka ensimmäistä kertaa määräsi kulutuspinnan urien vähimmäissyvyyden.
Haka-Hakkapeliitta
Haka-Hakkapeliitta oli 1950–60-lukun myydyin talvirengas. Vuonna 1956 lanseerattu ja kaksi vuotta myöhemmin täyteen kokovalikoimaan kasvanut Haka-Hakkapeliittojen sarja oli vastaus muuttuneisiin talviajon olosuhteisiin ja entistä jämerämmille autoille. Tihein nasturakuvioin varustettu pinta oli tehokas ase jäiseksi kovettuneella tiellä, sillä nasturan ja tienpinnan väliin syntyi jarrutuksessa pieni ilmatasku ja siten imukuppimainen pito. Haka-Hakkapeliitan uutuutena olivat myös pitkittäisurat keskialueen molemmin puolin. Nämä takasivat hyvän suuntavakauden.
Kuva: Vuonna 1956 lanseerattu uutuustuote Haka-Hakkapeliitta löi kaikki aikaisemmat myyntiennätykset.
Suomen Kumitehdas ryhtyi hyvissä ajoin perehtymään liukuesteiden käyttöön talvirenkaissa. Yhteistyökumppaniksi tuli helsinkiläinen Kovametalli Oy, jonka kanssa kehitetty Kometa-nasta tuli markkinoille 1957.
Kometa-Hakkapeliitta
Kometa-Hakkapeliitta oli nastayhteistyön voitto ja myyntimenestys. ”Kulumassa oleva talvi on nastoitusta ajatellen läpimurtotalvi. Talviajokauden alkaessa olivat kaikki Kometa- nastoitettavaksi soveltuvat talvirengastyypit kutakuinkin myyty loppuun. Meillä on vuosikymmeniä tehty työtä pätevän liukuesteen kehittämiseksi talvisten kelivaikeuksien voittamiseksi. Kometa-nastoitus Haka-Hakkapeliitta –renkaaseen on osoittautunut tämän pulman voittajaksi.” (Toimitusjohtaja Unto Arkela, Kovametalli Oy, Nokian kumiviesti 1/1963)
Haka-Hakkapeliitta -renkaasta tehtiin valmiiksi nastarei’itetty uusi tyyppi, Kometa-Hakkapeliitta. Vuonna 1965 kaikkia nokialaisia renkaita sai jo nastarei’in varustettuina. Saman vuoden uutuus, Hakkapeliitta, oli ensimmäinen varta vasten nastarenkaaksi suunniteltu talvirengas.
Nasta-asennus
Nastojen alkutaipaleella kiisteltiin vielä yleisesti liukuesteiden tarpeellisuudesta kaikissa renkaissa. Mainoksessaan Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö muistutti ”Autollanne on neljä jalkaa. Tehän haluatte ajaa talvellakin. Neljällä Haka-Hakkapeliitalla kengitetty ajokkinne tottelee Teitä liukkaallakin kelillä.” (Nokian Kumiviesti 4/1962)
Kumitehtaan asiakaslehti, Nokian Kumiviesti kampanjoi turvallisen nasta-asennuksen puolesta. Auton kaikki renkaat tuli nastoittaa ja nastat sijoittaa eri linjoille.
Liikemerkki
Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö julkaisi uuden liikemerkkinsä 1965. Se oli kolmas merkki yhtiön historiassa. Pyöreästä merkistä oli karsittu vuosiluvut ja lyhenteet ja se kertoi entistä selvemmin renkaanvalmistuksesta. Kun uusi liikemerkki asennettiin valomainoksena Nokian-tehtaan katolle, se sai lempinimen ”Richterin kuu” toimitusjohtaja Väinö Richterin mukaan. Pyöreä Nokia-merkki oli käytössä vuoteen 1986 saakka.
Suomen Kumitehtaan vankka perintö siirtyi uuteen vaiheeseen, kun monialayritys Oy Nokia Ab syntyi vuonna 1967. Fuusiossa yhdistyivät puunjalostuksen Nokia Oy, Suomen Kaapelitehdas ja Kumitehdas. Yhtiön tunnukseksi tuli Kumitehtaan liikemerkki.
Uusi rengastehdas
1960-luvun puolivälissä Hakkapeliittojen myynti kasvoi vauhdilla. Heti yritysfuusion jälkeen investoitiin uuteen tuotantorakennukseen. Uuden rengastehtaan harjannostajaisia vietettiin joulukuussa 1967, ja heinäkuussa 1968 linjat käynnistyivät. Koneistus oli uusinta uutta: mm. viiden kerroksen korkuinen impregnointikone ja 60 metriä minuutissa ajava kalanteri. Jo aikaisemmin Nokialla oli otettu käyttöön automaattiset Bag-O-Matic –vulkanointipuristimet sekä amerikkalaiset NRM-kokoonpanokoneet. Uuden rengastehtaan myötä Hakkapeliittojen tuotanto lisääntyi puolella.
Kuva: Bag-O-Matic-puristimessa irrallinen, käsin renkaan sisään laitettava tyyny korvattiin puristimen sisässä olevalla höyryllä täyttyvällä paistotyynyllä.
Vuosikymmenen lopulla uusi rakenneinnovaatio, vyörengas, teki tuloaan. Sen valmistusta varten Nokialle rakennettiin uusi rengastehdas, jossa tuotanto alkoi vuonna 1968. Päivässä valmistui 5000 rengasta. Vastavalmistunut tehdas houkutteli paljon vierailijoita koululaisista valtiomiehiin.
Valtiomiehet
Maaliskuussa 1969 tehtaalla vierailivat Norjan pääministeri Per Bonten ja Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Suomen Kumitehdas Osakeyhtiöntoimitusjohtaja Björn Westerlund kertoo Hakkapeliitta-renkaista. Vienti Norjaan oli käynnistynyt vuonna 1965, ja nyt maa oli toiseksi suurin Hakkapeliittojen vientimaa.
Lisää kuvia
