Artikkeli
1980: Menestystä testikentällä
Talviajon olosuhteet muuttuivat, kun teiden suolauksesta tuli arkipäivää. Hakkapeliitoilta vaadittiin hyvää märkäpitoa ja kulumiskestävyyttä. Autoilijat arvostivat entistä enemmän äänettömyyttä ja pientä polttoaineen kulutusta.
Imukupeista nuolikuvioon
”Ei liene montakaan suomalaista autoilijaa, joka ei tuntisi Hakkapeliitta-rengasta ulkonäöltä”, totesi Tekniikan Maailma vuonna 1980.
Ensimmäinen Hakkapeliitta vuonna 1936 sai ulkopintaansa porrastetun, harvahkon poikittaiskuvion, jossa oli paljon tartuntasärmiä. Malli pysyi samankaltaisena 1950-luvulle saakka. Vuoden 1956 uutuudessa, Haka-Hakkapeliitassa, kantavaa kulutuspintaa oli levennetty ja tarttuvuutta lisätty, jolloin pintaan syntyi nappulamainen palakuvio.
Uuden sukupolven talvirenkaan kehitystyö alkoi vuonna 1978 ja kaksi vuotta myöhemmin esiteltiin Hakkapeliitta NR 09. Rengas toi mukanaan yllätyksen, kun perinteiset imukupit olivat muuttuneet virtaviivaiseksi nuolikuvioksi.
Testimenestys
Tekniikan Maailma on talvirenkaiden kuluttajatestien pioneeri. Lehden ensimmäinen rengasjuttu ilmestyi vuonna 1958 ja pian käynnistyi renkaiden ominaisuuksien testaus. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli nastojen vaikutus. Vuonna 1960 julkaistiin ensimmäinen talvirengastesti, jossa Hakkapeliitta oli mukana nastattomana vertailurenkaana.
Uutuudesta tuli pitkäikäinen menestystuote. Viides miljoonas Nollaysi valmistui 1987. NR 09 saavutti myös ennennäkemättömän menestyksen kuluttajavertailutesteissä. Rengas oli Tekniikan Maailman talvirengastestin ykkönen neljä peräkkäistä vuotta.
Täysi kymppi
Maineikas sotaratsu, Hakkapeliitta 09, oli nelistänyt talviteillä jo liki kymmenen vuotta, kun Nokian tehtaalta saateltiin maailmalle uuden sukupolven talvirengas. Hakkapeliitta 10:lle asetettiin kovat odotukset vastata edeltäjiensä haasteeseen ja jatkaa Hakkapeliittojen yli 50 vuoden voittokulkua. Uutuusrenkaan lanseeraus vuonna 1989 oli tuotekehitykselle näytön paikka. Kun tulokas saavutti menestystä testeissä ja myyntiluvuissa, oli aihetta juhlaan. Täyden kympin jälkeen Hakkapeliittojen mallinumerointi alkoikin jälleen ykkösestä.
Kuva: Talvi vaatii taitoa! Ruotsinkielinen talvirengasmainos.
Vuosikymmenen muita rengasuutuuksia olivat Hakkapeliitta 10 ja M+S 111. Erityisesti panostettiin raskaisiin vyörenkaisiin: traktorin ja metsäkoneen renkaista tuli kasvava vientiryhmä muun muassa Kanadaan.
Raskaat renkaat
Raskaiden renkaiden tuotantolinjaa laajennettiin voimakkaasti 1980-luvun alussa. Uudistuksen jälkeen Oy Nokia Ab:n rengastehtaan pinta-ala oli yli 7 hehtaaria. Nokian Raskaiden Renkaiden markkinat ovat vahvassa nousussa myös 2000-luvulla. Uusin vuonna 2014 lanseerattu tulokas raskaassa mallistossa on maailman ensimmäinen traktoreiden talvirengas Nokian Hakkapeliitta TRI, joka on todellinen talvispesialisti urakointiin ja lumenauraukseen.
Kuva: Nokian Hakkapeliitta TRI on maailman ensimmäinen traktoreiden talviurakointirengas, jolla on nimissään myös traktoreiden huima maailmanennätys 130,165 km/h.
Vuonna 1986 Nokia Kumiteollisuus sopi kauaskantoisesta tuotekehitysyhteistyöstä SP Tyres UK Ltd:n kanssa, joka oli osa japanilaista Sumitomo Rubber Industries -konsernia. Yhtiö solmi myös isot ensiasennussopimukset Saabin henkilöautoihin ja Valmetin traktoreihin.
Ivalo
Talvirenkaiden testaus aidoissa olosuhteissa on tuotekehityksen elinehto. Nokian Renkaat on hyödyntänyt Suomen sääolosuhteet ja käyttänyt vaativia talvikelejä koko toimintansa ajan. 1930-luvulta lähtien Hakkapeliittoja testautettiin pääasiassa Nokian ympäristössä. 1970-luvulla testaajat autoineen alkoivat hakeutua kohti pohjoista.
Renkaiden suunnittelussa ja testauksessa siirryttiin tietokonepohjaisiin menetelmiin. Hakkapeliittojen tuotekehitys sai uudet koordinaatit 1986, kun yhtiön oma testikeskus perustettiin napapiirin pohjoispuolelle Ivaloon.
Lisää kuvia
