Kuvagalleria
Avajaiset. Pohjois-Amerikan myyntiyhtiö siirtyi Colchsteriin Vermontiin vuonna 2010.
Työntekijät saavat lisäpotkua työpäivään yhdessä ideoimisesta ja asioiden kehittämisestä.
Töistälähtö vuonna 1956.
Rengastehtaan harjakaisia vietettiin Kerholassa vuonna 1967.
Ruotsin sisaryhtiö Finska Gummi AB perustetiin vuonna 1959. Tukholman toimitaloon siirryttiin vuonna 1969.
Lauttalan asuinalue vuonna 1952.
Laturetkellä vuonna 1965.
Yhtiön tehtaissa on järjestetty henkilöstölle erilaisia tapahtumia juhlista liikuntakisoihin.
Nokian-tehtaan Talvipäivät on perinteinen perhetapahtuma, jossa nautitaan liikunnan riemuista ja talvisesta yhdessäolosta.
Kuvaamassa rengasta.
Kohti Eurooppaa. Ensimmäiset ulkomaiset rengastoimitukset suuntautuivat Baltian maihin.
Nokian Hakkapeliitta 8 SUV -talvirengas.
Kuorma-auton renkaita lastataan Pohjois-Amerikkaan vuonna 1967.
Auton-ja maatalousajoneuvojen ulkorenkaiden valmistus 1938–1956.
Logistiikkakeskuksesta maailmalle. Talvirenkaista suuri osa myydään ensilumen satamisen jälkeen, mikä merkitsee haasteita tehokkaalle logistiikalle ja erityisesti täydennystoimituksille.
Suomen- ja Venäjän-tehtaiden vuotuinen kapasiteetti vuorojärjestelyin oli yli 20 miljoonaa rengasta.
Hakkapeliitat ja Citroen perillä Monte Carlossa vuonna 1966. Pauli Mäkinen (oikealla) ja Ensio Mikander julistettiin voittajiksi, kun kisan kärkimiehet Timo Mäkinen, Rauno Aaltonen ja Paddy Hopkirk oli hylätty valojen vuoksi
"Nokian Hakkapeliitta 7 SUV:ssa pettämätön pito yhdistyy poikkeukselliseen kestävyyteen ja tarkkaan, nautinnolliseen ajotuntumaan."
Nokian Hakkapeliitta 8.
Nokian Hakkapeliitta R2.
Nokian Hakkapeliitta 4 ammensi pitokykynsä nelikulmaisesta nastasta.
Renkaat ovat ajoneuvon tärkeimpiä turvalaitteita.
Testimatkalla Keski-Euroopassa. Renkaiden testaaminen ja vaativien olosuhteiden etsiminen on aina ollut kansainvälistä toimintaa.
Pohjoiset, vaihtelevat olot vaativat renkailta paljon. Renkaan tulee säilyttää otteensa tiestä kurjimmallakin kelillä.
Rengasosaston piirustuskonttori Nokian-tehtaalla 1950-luvulla.
Vierintävastustestaus koestuskoneella. Aitoja olosuhteita simuloidaan monipuolisilla ja huolellisilla testeillä, jotta parhaat renkaat voidaan erottaa hyvistä.
Talvirenkaiden testaus keskittyy omaan ja ainutkertaiseen Ivalon-testikeskukseen. Testausjakso kestää liki puoli vuotta.
Sivuttaispitoa- ja suuntavakautta. Pitorajojen uhmaaminen ja ylittäminen palvelevat vaativaa kehitystyötä, jonka tärkein päämäärä on turvallisuus.
Pidon testausta Ivalossa 2011.
Testiajamista Nokialla.
Ivalon testikeskuksessa. Pitkäaikainen isännöitsijä Matti Puuska tarkastaa rengaspaineet.
Koeajomiehistö Nokian testikeskuksessa.
Vuonna 1978 testaajan tarkasteltavana Hakkapeliitta NR 08, ensimmäinen teräsvöinen talvirengas.
Ammattikuljettajat kuten taksiautoilijat ovat jo vuosikymmenien ajan osallistuneet maailman parhaiden talvirenkaiden testaamiseen.
Renkaan rakenteellista kestävyyttä testataan koestuskoneella 1970-luvulla.
Turvallisuuden takuumies. On paljon asioita, joita ei voi mitata laitteilla kuten paljaan tien ajotuntuma, tuntuma-ajajat huolellisuutta vaativaan työhönsä kouluttanut Hannu Kossi tähdensi.
Janne Laitinen ja maailmanennätys Oulussa.
Gummitehtaan työntekijät tehtaan edustalla vuonna 1907. Teknillinen johtaja Antti Antero toisessa rivissä kuudes oikealta.
Sekoitusosasto 1920-luvulla.
Nokian-tehdas 1905.
Tehtaan mestareita vuonna 1925 valmistuneen isännöitsijän asuintalon edustalla.
Ilmakuvaa Nokian-tehtaasta 1930-40-luvulta.
Vilho Gröndahl kokoamassa Hakkapeliittaa 1930-luvulla. Ensimmäisissä auton ulkorenkaissa oli neljä kerrosta.
Työn touhussa 1940-luvulla.
Suomen Gummitehtaan rengasnäyttely Helsingin messuhallissa vuonna 1946.
Tutkijat työssään tehdaslaboratoriossa Nokialla.
Pinnanajoa vuonna 1946. Koneenkäyttäjänä Pekka Vilma.
Raskaiden renkaiden kokoonpanoa 1950-luvulla. Runkomalli oli ristikudos.
Kaivertaja viimeistelee Haka-Hakkapeliitan muottia 1950-luvun lopulla.
Nokea sekaan! Vielä 1950-luvulla kemikaalit lisättiin kumisekoitukseen käsin. Reikäkorttiohjatut kammiosekoituskoneet otettiin käyttöön vuonna 1963.
Paistettu rengas nostetaan vulkanointipuristimesta käsivoimin.
Renkaat valmiina paistosalissa.
Olympiavuonna 1952 Gummitehtaan kolme tehdasta Nokia, Tampere ja Savio kilpailivat Kumikisoissa Tammelan kentällä Tampereella. Ikämiesten 100 m ratkeaa.
Suomen Gummitehdas hankki viljeltyä luonnonkumia Etelä-Amerikasta ja Kaakkois-Aasiasta. Kumipuu on peräisin Amazon-joelta.
Uusi tehdasrakennus nousee Nokia Kumiteollisuuden tontille kesällä 1967.
Rengasaihioita uudella vyörengastehtaalla. Taustalla Autoform-puristimet.
Rengaslaboratorion uuteen laitteistoon kuului muun muassa John Bean –merkkinen optinen ohjauksen tarkistuslaite.
Vuonna 1969 hankittujen ensimmäisten omien testiautojen malli oli Saab 99.
Rengasta kootaan kokoonpanokoneella. Vieressä odottavat reunakaapelit.
Vastapaistetut Hakkapeliitat siirtyvät paistosalista viimeistelyyn.
Raskaat traktorinrenkaat olivat 1970-luvun vientivaltti.
Yhtiön uudet Volvot vauhdissa Nokian testiradalla 1970-luvun alussa.
Tehtaalla juhlittiin Hakkapeliitta NR 09:n viiden miljoonan rajapyykkiä lokakuussa 1987.
Testiauto valmiina työpäivään Ivalon testikeskuksessa, 300 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Tuotekehityssopimus Sumitomo-konsernin kanssa tuotti tiivistä yhteistyötä Nokialta Japaniin.
Ensimmäinen esiintyminen Moskovan kansainvälisessä autonäyttelyssä (Moscow international Motor Show) tapahtui vuonna 1996.
Finnish Flash and the Hakkapeliitta 10.
Laatutuotteet ovat koko henkilöstön yhteinen ponnistus – ilman hyviä ihmisiä ei ole hyviä tuotteita.
Mustien rengaspalojen taitajat. Ari Virtanen (takana vas.), Samuli Löytönen, Jorma Tikka ja Teppo Siltanen. Silinterin takana Pentti Eromäki.
Uusi jäälläajon maailmanennätys syntyi, kun testikuljettaja Janne Laitinen ajoi 335,713 kilometrin tuntinopeutta Oulun edustalla Pohjanlahden jäällä.
Vuonna 2008 lanseerattu Nokian Hakkapeliitta Truck E kuorma- ja linja-autonrengas oli uuden tuoteperheen esikoinen.
Uutuustuotteen lanseeraus Ivalossa talvella 2010–2011.
Maailman ensimmäinen sohjotestausrata Nokialla ja uniikki testausmenetelmä mahdollistaa renkaiden sohjo-ominaisuuksien optimoinnin.
Ensimmäinen Vianor Venäjälle. Vianor-ketjun ensimmäinen toimipiste avattiin Rostovissa vuonna 2005.
Venäjän-tehdas. Nokian Renkaiden Venäjän-tehtaan vihkiäisiä Pietarin Vsevolozhskissa vietettiin syyskuussa 2005.
Vsevolozshkin tehdas 2010.
Pitorajojen uhmaaminen ja ylittäminen palvelevat vaativaa kehitystyötä, jonka tärkein päämäärä on turvallisuus.
Jäälläajon maailmanennätys syntyi, kun testikuljettaja Janne Laitinen ajoi 331,61 kilometrin tuntinopeutta Oulun edustalla Pohjanlahden jäällä.