Vähennämme päästöjä ja parannamme energiatehokkuutta
Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme tieteeseen perustuvien tavoitteidemme mukaisesti, suosimme hiilidioksidipäästöttömästi tuotettua energiaa ja parannamme tehtaidemme energiatehokkuutta.
Päästöt
Olemme ylpeitä alan edelläkävijyydestämme ilmastonmuutosta vastaan taistelemisessa: kasvihuonekaasupäästömme rengastuotantotonnia kohti ovat alan alhaisimmat, ja uusi tehtaamme Romaniassa on ensimmäinen hiilidioksipäästötön tehdas rengasalalla.
Kasvihuonekaasujen lisäksi toiminnastamme syntyy myös VOC-päästöjä, hiukkaspäästöjä, energiantuotannosta johtuvia päästöjä sekä haju- ja melupäästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöt
Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteidemme mukaisesti. Science Based Targets -aloite on validoinut tavoitteemme.
Laskemme rengastuotannon kasvihuonekaasupäästöt raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen ISO 14064 -standardin ja GHG-protokollan mukaisesti rakennetulla laskurilla. Suomen-tehdasta lukuun ottamatta tehtaamme tuottavat osan tarvitsemastaan energiasta omissa voimalaitoksissaan. Tämän vuoksi Suomen-tehtaan suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin Yhdysvaltojen-tehtaalla.
| Takautuva | Välitavoitteet ja tavoitevuodet | ||||||||
| Perusvuosi | 2023 | 2024 | % 2024 / 2023 | 2025 | 2030 | (2050) | Vuotuinen %-tavoite/perusvuosi2 | ||
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | 2022 | ||||||||
| Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 10 978 | 13 151 | 15 195 | 116 % | 12 000 | 10 000 | 2 000 | 1,1 % | |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) | 0 | 0 | 0 | ||||||
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | 2022 | ||||||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 26 562 | 28 566 | 28 840 | 101 % | |||||
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 21 390 | 17 340 | 7 803 | 45 % | 15 250 | 8 750 | 1 250 | 7,4 % | |
| Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt | 2022 | ||||||||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 7 151 790 | 8 072 798 | 7 642 987 | 95 % | |||||
| 1) Ostetut tavarat ja palvelut | 589 545 | 579 360 | 647 242 | 112 % | 409 924 | 409 885 | 64 852 | 3,8 % | |
| 2) Käyttöomaisuus | 54 206 | 96 545 | 135 476 | 140 % | 49 704 | 66 805 | 5 545 | -2,9 % | |
| 3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) | 13 925 | 15 211 | 16 321 | 107 % | |||||
| 4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 53 124 | 45 515 | 57 603 | 127 % | 44 202 | 44 183 | 5 477 | 2,1 % | |
| 5) Toiminnassa muodostuva jäte | 280 | 303 | 267 | 88 % | |||||
| 7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne1 | 1 059 | 1 239 | 1 368 | 110 % | |||||
| 8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | 12 708 | 11 139 | 8 323 | 75 % | |||||
| 9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | 446 | 325 | 241 | 74 % | |||||
| 11) Myytyjen tuotteiden käyttö | 6 422 428 | 7 318 256 | 6 770 121 | 93 % | |||||
| 12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | 4 070 | 4 904 | 6 025 | 123 % | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | |||||||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) | 7 189 330 | 8 114 515 | 7 687 022 | 95 % | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) | 7 184 158 | 8 103 289 | 7 665 985 | 95 % | |||||
1 Sisältää rengastehtaat Suomessa ja Yhdysvalloissa.
2 Laskennassa käytetty vuoden 2030 tavoitetta.
Haihtuvat hiilivedyt (VOC)
Liuotinaineet eli haihtuvat hiilivedyt (VOC) ovat yksi Nokian Renkaiden merkittävimmistä ilmapäästöistä. Koska VOC-päästöihin liittyvä lainsäädäntö on maakohtaista, VOC-päästölaskenta ja -raportointi vaihtelevat maittain.
Suomessa VOC-päästöt lasketaan käytettyjen liuotinaineiden perusteella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Nokian Renkaiden jatkuvana tavoitteena ilman pilaantumisen suhteen on laskea VOC-päästöt alle 60 prosenttiin yhtiön Suomessa sijaitsevassa rengastehtaassa käytetyistä liuottimista. Tavoite on pakottava, sillä Suomen-tehtaan ympäristölupa rajoittaa liuotinaineiden kokonaispäästöt 60 prosenttiin käytetyistä liuottimista. VOC-päästöt ovat peräisin raskaiden renkaiden kokoonpanosta Suomen-tehtaalla, ja ne kerätään ja käsitellään katalyyttipolttolaitoksessa. Kaikkien liuotinpäästöjen talteenotto raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin edelleen haastavaa, koska lähteitä ei voida täysin tiivistää, mikä varmistaisi täydellisen talteenoton ja polton. Vuonna 2024 VOC-päästöjen määrä oli noin 40,6 tonnia (72 % käytetyistä liuotinaineista) Suomen-rengastehtaalta. Näin ollen VOC-päästötavoitetta ei saavutettu, sillä VOC-päästöt eivät olleet ympäristöluvan rajoissa.
Yhdysvalloissa VOC-päästöt lasketaan paikallisen lainsäädännön ja osavaltion myöntämän vähäisen päästölähteen ilmaluvan mukaisesti käyttämällä vakiintuneita päästökertoimia, jotka perustuvat käsiteltyjen raaka-aineiden määrään. Erillistä koko laitoksen kattavaa VOC-rajaa ei ole, vaan rajat asetetaan laitoksen yksittäisille prosesseille. Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai selville, että vakiintuneet päästökertoimet eivät sisältäneet kaikkia VOC-päästöjä ja ilmoitti tästä virheestä viranomaisille. Uuden laskutavan käyttöönoton jälkeen tehdyn uudelleenlaskennan mukaan VOC-päästöt olivat 34,7 tonnia vuonna 2024 ja ylittivät ilmaluvan rajan. Uudelleenlaskenta myös osoitti, että ilmaluvan raja oli ylittynyt vuodesta 2021 asti. Joulukuussa Nokian Renkaille annettiin tekninen rikkomusilmoitus kirjaamattomista VOC-päästöistä. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa laskentamenetelmien päivittämiseksi ja hakenut päivitettyä ilmalupaa Yhdysvaltain-tehtaalle.
Hiukkaspäästöt (pöly)
Jauhemaisten kemikaalien käsittelystä syntyy hiukkaspäästöjä sekoitusosastollamme. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- sekä pölynkeräyslaitteet, ja vesipesurit toimivat parhaimmillaan yli 99 prosentin erotusasteella. Seuraamme hiukkaspäästöjä hiukkaspitoisuus- ja paine-eromittarein. Lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat tekevät säännöllisesti pitoisuusmittauksia.
Mitatut hiukkaspitoisuudet ovat olleet molemmilla tehtaillamme luparajoissa. Suodatinlaitteet läpäisevä pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt
Ulkopuolinen taho mittaa myös omasta energiantuotannostamme aiheutuvat typpi- ja rikkipäästöt. Rikki- ja typpipäästöille on olemassa raja-arvot, jotka yhtiömme alittaa.
NOx ja SOx-päästömme voit katsoa konsernikestävyysselvityksestämme.
Haju
Teettämiemme kyselytutkimusten mukaan hajupäästöt ovat hetkellisiä. Luonnonkumin pehmityksessä eli mastisoinnissa vapautuu kumimaidon saostus- ja kuivatusvaiheissa muodostuvia yhdisteitä, jotka aiheuttavat hajuhaittaa lähiympäristössä.
Mastisoinnin hajuja vähennetään pisaranerottimin. Lisäksi tehtaillamme on otettu käyttöön parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT) edustavat hajunpoistolaitteistot. Olemme myös pystyneet vähentämään erillismastisoinnin määrää, jolloin prosessista vapautuvan hajun määrä on vähentynyt.
Osa hajuista syntyy renkaan paistossa. Paistossa vapautuvien höyryjen määrä on suoraan verrannollinen paistetun kumin määrään. Yksittäisten aineiden pitoisuudet höyryissä ovat hyvin pieniä.
Melu
Tuotantolaitoksillamme on ympäristölupaehtojen mukaiset raja-arvot melulle. Tarkkailemme ja mittaamme melupäästöjä säännöllisesti. Mittaustulosten mukaan emme ylitä asetettuja raja-arvoja.
Energia
Käyttämämme energia voidaan jakaa sähköön, lämpöön ja höyryyn. Ostamme tehtaidemme toimintoihin energiaa ulkopuolisilta toimittajilta. Tuotamme itse osan sähköstä ja höyrystä. Vuonna 2024 66,3 prosenttia kaikesta rengastehtaissamme käytetystä energiasta tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä.
Nokian-tehtaalle höyryä tuotetaan läheisessä biovoimalaitoksessa. Aurinkopaneeleista saadaan energiaa esimerkiksi Yhdysvaltain-tehtaan hallintorakennukseen sekä Nokian Renkaiden Espanjan-testikeskuksen vierailukeskusrakennukseen.
Parannamme energiatehokkuutta
Nokian Renkaat parantaa energiatehokkuutta, tavoitteenaan 2,75 kWh / tuotekilo vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää ylimääräisen energiankulutuksen syiden tunnistamista ja parannustoimenpiteiden määrittämistä sekä edistymisen seurantaa. Energiatehokkuustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja johtaa työtä.
Edistymisen seuraamiseksi tehtaiden energiankulutusta seurataan kuukausittain ja raportoidaan yrityksen johdolle. Muiden toimipaikkojemme energiankulutusta seurataan neljännesvuosittain.
Olemme investoineet sekä pieniin että suuriin toimenpiteisiin – valaistuksen vaihtamisesta LED-lamppuihin energiatehokkuuden huomioimiseen, kun hankimme uusia koneita rengastehtaille – ja teemme niin myös tulevaisuudessa. Suuren yrityksen energiakatselmukset tehdään neljän vuoden välein, viimeisin vuonna 2023. Suomen-tehdas on mukana vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa.
Tutustumme parhaillaan ISO50001-energianhallintajärjestelmän vaatimuksiin, tarkoituksena rakentaa järjestelmä vuosien 2025 ja 2026 aikana ja sertifioida se.
Koulutamme työntekijöitämme
Yleisen tietoisuuden edistäminen työntekijöiden keskuudessa on keskeinen tekijä päivittäisissä energiatehokkuuden parannuksissa. Aihe on esillä vastuullisuuskurssissa, joka on osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Nokian Renkaat on myös osallistunut kolmannen osapuolen järjestämiin energiatehokkuuskampanjoihin ja teemaviikkoihin ja viestinyt aiheesta työntekijöille käytännön vinkkien avulla.
| Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 2024 | 2023 |
| 1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | - | - |
| 2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 4 483 | 4 513 |
| 3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 71 140 | 58 114 |
| 4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | - | - |
| 5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 37 974 | 68 799 |
| 6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) | 113 596 | 131 426 |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 29,9 % | 36,2 % |
| 7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) | 55 280 | 90 000 |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 14,5 % | 24,8 % |
| 8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 338 | 308 |
| 9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 207 534 | 138 441 |
| 10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) | 3 217 | 2 911 |
| 11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) | 211 089 | 141 661 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 55,6 % | 39,0 % |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana) | 379 966 | 363 087 |